Häpeällisen pitkän blogaamistauon jälkeen voisi kuvitella, että mulla on nyt paljon ja mahtavaa esiteltävää neulerintamalta. Valitan - ei ole. Muutama työ odottelee keskeneräisinä, joten niistä lisätietoutta sitten myöhemmin. Mutta paukkuvien pakkasten kunniaksi esittelen pipotrion jotka ovat olleet ahkerassa käytössä.

En ole mikään tekstiiliurheilija, mutta kun kerta oli tyylikkäät monot ja hanskat sävysävyyn, niin pitihän se pipokin saada samaan settiin sopimaan. Aikani sitten metsästin sopivan sävyistä lankaa ja viimein löytyi. Pipo on tehty reilu vuosi sitten ja mukavasti on rinteessä lämmittänyt :)

Pinkki pipo tehty hmm.. kevättalvella 2004. Pipo siis marinoitunut jo pidemmän aikaa kaapiston uumenissa. Tänä talvena vasta totesin pipon oivalliseksi pakkasnipsaisujen torjujaksi. Pipo on mukavan löysä ja iso (vrt. viereinen sinikaveri joka ei sekään ole mikään pelkän päälaen peittävä). Tällainen jättipipo peittää tarpeeksi korvia ja niskaa ja löysänä ei lätistä hiuksia ihan lättänäksi. Pipon alle on hyvä hautautua. Tein silloin aikanaan pipon kaveriksi kaulaliinankin samasta langasta, mutta se ei suostunut tulemaan esiin kuvattavaksi. Raukkaparka kai niskoittelee kun sitä ei ole juurikaan käytetty. Jospa sitten myöhemmin.

Bibosta tulee mieleeni syksy -06 ja gradun teko. Tein gradun aika tiiviissä tahdissa, joten päätteen äärellä tuli vietettyä yhtäjaksoisesti pitkiäkin jaksoja. Gradun tekoa helpotti ajoittaiset palkitsemistuokiot nettisurffailun muodossa - ja kutimet. Tällöin löysin ekaa kertaa myös neuleblogit. Kiitokset siis neuleblogaajat viihdyttävistä hetkistä tuolloinkin :)